Tutkittua tietoa yhteisestä ympäristöstämme ja taloudesta

Aito metsä on rikas kaikesta

- Metsäluonnossa elävät linnut, nisäkkäät, kasvit, sienet, jäkälät ja muut eliöt voivat parhaiten, kun metsä on mahdollisimman aito eli monimuotoinen. Ihminenkin voi silloin hyvin.
- Aidossa metsässä kasvaa samanaikaisesti pieniä puita ja taimia sekä isoja ja vanhoja puita,
lehtipuita ja havupuita.
- Aidossa metsässä kasvaa puiden lisäksi myös pensaita ja varpuja, muun muassa mustikkaa,
variksenmarjaa ja puolukkaa; suometsässä myös hillaa, karpaloa, mesimarjaa ja juolukkaa.
- Mustikka on erityisen tärkeä kasvilaji metsässä. Se on tarpeellista ravintoa muun muassa
kanalinnuille, kuukkelille ja monille muille lajeille. Karhukin käyttää sitä halukkaasti ravinnokseen.
- Pienet puut ja muu alikasvos ovat useille metsän lajeille suorastaan elämisen ehto.
- Monet lajit tarvitsevat myös lahoavaa puuainesta; pökkelöitä ja maapuita. Niitäkin käytetään koti- ja ruokapuina.
- Kaikki metsän lajit tarvitsevat samanaikaisesti suojaa ja ravintoa. Avohakkuu hävittää ne.
- Monet eliöt vaikuttavat puuston terveyteen ja kehitykseen. Useat linnut käyttävät ravinnokseen puiden tuhohyönteisiä.

Metsän monimuotoisuus heikentynyt

- Se, miten metsätalous käsittelee puustoa ja metsämaata, ratkaisee, millainen elinympäristömme on ja miten metsän eri lajit säilyvät ja menestyvät.
- Metsänkäsittelyssä on jo 1950-luvulta lähtien (ns. Harsintajulkilausuma 1948) menetelty siten, että puustoa on yksipuolistettu. On suosittu kerrallaan vain yhtä havupuulajia; mäntyä tai kuusta.
- Metsän aito monimuotoinen puusto on muutettu luonnon kehityksen sekä perinteisen
kasvatustavan vastaisesti yksitoikkoisen samankokoiseksi ja samanikäiseksi.
- Muun muassa pienet puut ja muu alikasvos sekä lehtipuut on nykyisessä puupeltokasvatuksessa hakattu, perattu ja raivattu pois.
- Pahiten yksipuolistamista on tehty avohakkuulla ja siihen yhdistetyllä maaperän muokkauksella sekä yksipuolisella havupuun istutuksella.
- Metsämaan rikkominen repii pintaan alumiinin ja raskasmetallien saostumiskerroksen.
Pintamaan happamoituessa nämä haitta-aineet muuttuvat liukoisiksi ja myrkyllisiksi kasveille ja muille eliöille.
- Nykykäytännön harvennusvaiheessa pienten puiden hakkuulla eli alaharvennuksella tehostetaan avohakkuun ohella puuston yksitoikkoisuutta.
- Avohakkuilla ja maan muokkauksella, erityisesti kevät- ja kesäaikaan tuhotaan suojapaikkojen lisäksi lintujen ja useiden muiden eliöiden kodit, jopa poikaset.
- Nykykäytännön puupelloista mustikka ja pääosa muista metsän lajeista katoavat pitkiksi ajoiksi.
- Soiden ojituksella pilataan uima-, kala- ja talousvedet pienistä puroista lähimeriin asti.
Esimerkiksi syviin ojiin putoavien lintujen poikueet tuhoutuvat.
- Raaimmillaan metsästä poistetaan kaikki kuoleva puuaines, kannot mukaan lukien.
- Aidon metsän monien eliölajien elinmahdollisuudet ovat metsätalouden vuoksi ehtyneet. Useita lajeja on kohdannut sukupuuttoon kuoleminen.
- Monet lajit ovat harvinaistuneet ja tulleet uhanalaisiksi. Niiden tulevaisuuden ennustearvo on huono.

Mutta metsissä on paljon puuta!

- Puustoja on jo vuosikymmenten ajan hakattu vähemmän, kuin ne ovat kasvaneet.
- Hakkuusäästöt ovat suurentaneet puumäärää ja kasvua. Ulkomailta on ostettu raakapuuta
vuosittain kymmeniä miljoonia kuutiometrejä.
- Havupuiden määrä ja kasvu ovat suurentuneet, mutta se ei ole vallinneen hoitokäytännön
ansiota.
- Tiettyyn rajaan asti typpi- ja hiilidioksidisaasteet sekä hapan sade toimivat ikään kuin
lannoitteina.
- Jo tapahtunut ilmaston lämpeneminen on lisännyt kasvukautista lämpösummaa ja pidentänyt kasvukautta lisäten puuyksilöiden kasvua.
- Puustoisten soiden ojitus on suurien ympäristöhaittojen ohella myös lisännyt puiden kasvua.
- Kaikki ilmastonmuutosta aiheuttavat tekijät muuttuvat myöhemmin tuhojen aiheuttajiksi, vaikka ne aluksi lisäävät puuston kasvua.
- Viljelypuustot ovat vielä nuoria. Ne eivät tähän mennessä ole lisänneet puuvaroja ja kasvua.
Niiden keskimääräinen kasvu on edelleen pienempi kuin luontaisesti syntyneiden puustojen kasvu.

Metsien tila ja käyttöarvo huononevat

- Metsän käsittelyllä ja puun käytöllä on suuri vaikutus käynnissä olevassa ilmastonmuutoksessa.
- Kasvatuksen ja tuotannon keskittyessä sellun ja energiapuun tuottamiseen ilmastonmuutos hiilen vapautumisen muodossa jatkaa voimistumistaan.
- Samanaikaisesti monimuotoisuuden köyhtymisen kanssa metsien käyttökelpoisuus muihin kuin puun massatuottamiseen on merkittävästi heikentynyt.
- Puun laatu on vakavasti huonontunut. Puusepät valittavat, että korkealaatuisen sahapuun saanti markkinoilta on vaikeutunut.
- Istutettu ja tasakokoisena harvassa kasvanut hötöpuu on altista hometartunnoille.
- Hötöpuuta tai kosteaa betonia ja mineraalivillaa ei pitäisi käyttää rakennusmateriaalina.
- Metsien käyttöarvo esimerkiksi ulkoiluun, marjastukseen, sienestykseen, virkistykseen,
luontomatkailuun, terveyden vaalimiseen sekä pohjoisessa poronhoitoon on heikentynyt.
- Terveyden vaaliminen ei onnistu nykykäytännön yksitoikkoisissa puupelloissa. Avohakkuu
järkyttää mielen.
- Avohakkuulla ja maan muokkauskoneilla rikkomisella tuhotaan metsämaan sisäinen hieno
sienirihmastojen ”hermoverkosto”.
- On nurinkurista, että luonnon tuhoamista tehdään verovaroilla.


Toimiva vaihtoehto valmiina

- Huonon tilanteen korjaamiseksi meillä on hyvin toimiva vaihtoehto olemassa. Se on metsän
jatkuva kasvatus.
- Tutkijaryhmäni on jo yli 30 vuoden aikana tutkinut ja kehittänyt avohakkuuvapaan ja
luonnonmukaisen jatkuvan kasvatuksen vaihtoehdon.
- Uusi metsälaki (2014) ei enää ole esteenä metsän jatkuvaan kasvatukseen siirtymiselle.
- Tieteelliset tutkimustuloksemme sekä niistä koostetut jatkuvan kasvatuksen oppikirjat ovat olleet jo useiden vuosien ajan valmiina käytettäväksi.
- Jatkuvan kasvatuksen käyttö merkitsisi huomattavaa puuntuotannon lisääntymistä, erityisesti korkealaatuisen ja arvokkaan sahapuun osalta.
- Sellupuun tuottaminen ei heikkenisi, vaikka metsien käsittelytapoja muutettaisiin radikaalisti luonnonmukaisemmiksi.
- Jatkuva kasvatus tuottaa korkealaatuisemman puun ohella myös suuremman määrän sellua ja muita biotuotteita.
- Kansantalouden kannalta olisi järkevää huonolaatuisen sellumassan (biotuote) sijasta panostaa korkealaatuisen ja arvokkaan sahapuun (myös biotuote) tuottamiseen.
- Tukkipuita sahattaessa suuri osa puusta on käytettävissä sahausjätteenä halvaksi selluksi tai energiaksi.
- Puuntuotannon kannattavuus kohenisi jatkuvalla kasvatuksella huomattavasti ja valtion
tukiaisten haaskaaminen sellun kasvatukseen voitaisiin lopettaa.
- Puuta pitäisi käyttää nykyistä paljon enemmän rakentamiseen. Siten voidaan sitoa hiiltä
tehokkaasti ja pitkäaikaisesti.
- Jatkuvan kasvatuksen laajamittainen käyttö merkitsisi suuria myönteisiä muutoksia metsien
rakenteeseen, monimuotoisuuteen ja monikäytön mahdollisuuksiin.
- Jatkuva kasvatus rajoittaisi monimuotoisuutta ja maisemaa tuhoavia ja ilmastonmuutosta
kiihdyttäviä avohakkuita ja maanmuokkauksia.
- Tutkimuksiimme perustuvien ohjeiden mukaan jatkuvan kasvatuksen yläharvennuksessa ei
hakata kaikkia isoja puita. Niitä säästetään monimuotoisuuden ja maiseman vuoksi.
- Jatkuvassa kasvatuksessa ei raivata alikasvosta eikä hävitetä lehtipuita. Maata ja vesiä ei pilata maanmuokkauksella ja soiden ojituksella.
- Jatkuvalla kasvatuksella hoidetussa metsässä puiden lisäksi kasvavat myös pensaat ja varvut.
- Jatkuvalla kasvatuksella metsät säilyisivät jatkuvasti puustoisina eli aitoina metsinä.

Jatkuvalla kasvatuksella suojellaan ympäristöä

- Uudet kansainväliset tutkimukset osoittavat, että aidossa monimuotoisessa metsässä puut ja muu kasvillisuus elävät ja toimivat yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa keskenään.
- Aidossa metsämaassa puiden ja muiden kasvien kanssa symbioosissa elävien sienirihmastojen kautta puut viestittävät ja vaihtavat vettä ja ravinteita keskenään.
- Jatkuvalla kasvatuksella metsän aito perusta eli sienirihmastojen ja juurten yhteistoiminta
säilytetään jatkuvasti terveenä ja toimintakuntoisena.
- Jatkuvassa kasvatuksessa otetaan huomioon myös kulttuuriset ja sosiaaliset arvot ja merkitykset.
- Metsän jatkuva kasvatus hidastuttaa metsien osalta merkitsevästi ilmastonmuutosta.
- Jatkuva kasvatus kohentaa ihmisten elinympäristöä ja viihtyisyyttä.
- Jatkuva kasvatus on nykykäytäntöä paljon ekologisempi ja taloudellisempi. Ero on kerrannaistenluokkaa.
- Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että myös ihmisen olisi hyvä elää metsän kanssa
yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa.
- Taajamissa kiireen ja muun stressin uuvuttamat ihmiset virkistyvät aidossa metsäluonnossa.
- Aidossa metsässä muun muassa korkea verenpaine tasoittuu ja monet muut fyysiset vaivat
helpottuvat. Mielikin rauhoittuu.
- Jatkuvan kasvatuksen tuottama korkealaatuinen puu rakennusmateriaalina parantaisi jopa
asumisen terveellisyyttä, tavattoman paljon säteileviin ja homehtuviin betonikuoriin verrattuna.
- Metsän jatkuva kasvatus on samanaikaisesti ihmisten, eläinten, kasvien, sienien ja muiden
eliöiden sekä koko ympäristön eli metsän, maan, ilman ja vesien suojelua.